Hermosto

Everything lives in the brain

Hermoston toiminnan voi tiivistää kolmeen vaiheeseen. 

1. Sisään tuleva liikenne, afferentaalit hermoradat vievät tietoa aivoille ulkoisista ja sisäisistä lähteistä. 

2. Aivot prosessoivat tietoa ja luovat niiden perusteella toimintaa. 

3. Ulos tuleva liikenne, efferentaalit hermoradat kuljettavat aivoilta tulevan tiedon ja toiminnan.

Ulkoiset lähtee ovat näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoaistimme. Sisäiset lähteet ovat mm. hengitys, ruuansulatusjärjestelmä, sydän sekä vestibulaarinen järjestelmä.

Monesti kiinnitämme huomiomme hermoston 3. vaiheeseen kuten huonoon liikkuvuuteen, voiman puutteeseen tai päänsärkyyn, kun meidän pitäisi osata katsoa alkuun. Toimivatko silmäni hyvin, onko vestibulaarisessa järjestelmässä häiriötä tai hengityksessä? Voiko näiden asioiden korjaaminen/kehittäminen parantaa liikkuvuuttani, lisätä voimantuottoa tai kenties vähentää päänsärkyjäni?

Vielä kun näiden kolmen vaiheen lisäksi muistat, että viestit aivoissa kulkee alhaalta ylös ja takaa eteen. Eli ensimmäisenä liskoaivoille ja sieltä matka jatkuu korteksille. 

Primitiivirefleksit

Auttavat meitä kasvamaan ja kehittymään. Ovat oleellinen osa vauva/lapsuusaikaamme. Primitiivirefleksit tuottavat tiedostamatonta liikettä vauvalle ja nimenomaan liikkeen avulla aktivoidaan aivojen korkeampia osia, luoden uusia hermoyhteyksiä ja edellytyksiä monimutkaisimmille toiminnoille. Primitiivirefleksien kuuluisi sammua  pois, kun ne ovat tehneet tehtävänsä. Erinäisistä syistä johtuen saattavat jäädä kehoon päälle aiheuttaen sensomotorisia epätasapainotiloja ja tästä syystä niitä kutsutaan myös hermoston turhiksi liikemalleiksi. Synnytyskomplikaatiot, vähäinen vatsalla oloaika, virikkeiden vähyys, ryömimisen tai konttauksen puute, korvatulehduskierteet ja päävammat, saattavat olla tekijöitä joiden takia primitiivirefleksit jäävät kehoon päälle. On myös mahdollista, että ne syttyvät uudelleen trauman, loukkaantumisen, sairastumisen tai leikkauksen johdosta. 

Eivät ole sairauksia vaan hidasteita. Kääntävät autonomisen hermostomme helpommin sympaattisen hermoston puolelle, hidastavat palautumistamme, muuttavat hengitys rytmiämme, kiertävät kehoamme lantiosta mutkalle, aiheuttavat lihaskireyksiä. Voivat myös näkyä heikkona keskittymiskykynä, oppimisvaikeuksina, impulsiivisuutena, arkuutena tai pelkotiloina. 

Ovat hoidettavissa pois. Hermostosta riippuen hoitoaika on 3kk-12kk. Parhaat hoitotulokset saa kun yhdistetään hoitokäynnit ja kotiharjoittelu.

Silmät - Visual system

Tiesitkö, että silmät ovat kehittyneet suoraan meidän aivoista. Katso täältä

80 % ympäröivästä maailmasta havaitsemme silmien kautta. Pelkästään se kuinka hyvin näemme ei kerro silmiemme toiminnasta koko totuutta. Olemme usein liikkeessä ja kohde jota katsomme usein liikkuu, joten optikolla tehty näöntarkastus ei kerro koko kuvaa näkemisestämme. Jos silmämme eivät toimi kunnolla vaikuttaa näkemisen lisäksi tasapainoomme, autonomiseeen hermostoon, stressin sietokykyyn ja mm. lihaskireyksiin niska ja hartia seudulla. 

Vestibulaarinen järjestelmä

Sisäkorvassa oleva tasapainoelin. Kertoo meille mihin suuntaan liikumme, kuinka kovaa, sekä missä on ylhäällä ja missä alhaalla. Vestibulaarisen järjestelmän epätasapainotila haastaa meidän tasapainoa, näkemistämme sekä voi kiertää meidän elimistöä mutkalle. Myös matkapahoinvointi on yleensä tasapainoelimestä johtuva. Aiheuttavat myös kehoon erilaisia kireystiloja tai epätasapainotiloja. Esimerkiksi oikean puolen tasapainoelimen ollessa hyperaktiivinen voi oikea olkapää olla romahtaneena eteen.